Hieno paikka. Tää vaatis itekseen ainakin viikon. Mutta siis....

eilen lähdettii hotellilta, vietiin laukut Paddingtonille odottamaan ja suunnattiin Camdeniin. Remakkaa tuulta, hetkittäistä sadetta ja paikallista aurinkoa. Käveltiin läpi markkina-alueen, paljon oli t-paitaa ja muuta. Joukkoon mahtu sarjakuvakauppa, josta Arin villavaatteeseen tarttu Will Eisnerin trilogia (ei se tarttunut, kyllä se maksettiin). Elefantin päässä syötiin kakkosaamiainen ja nyt oli vuorossa se perinteinen englantilainen ja hyvää oli. Mukava päivä eikä muuta mainittavaa paitti et Arille tarjottiin taas "poltettavaa". Joka maassa ainaki kerran käy niin, kait se sitte näyttää just selviämässä olevalta ja kaverit tulee avuksi ;)

Iltapäivään päästäessä lähdettiin kohti Oxfordia. Vaikka koitettiin kaikkemme ei saatu varattua kahta yötä mistään järkevään hintaan eli meillä oli vaan yksi yö tiedossa Tree Hotellissa. Junamatka melko ahtaassa junassa oli tasainen ja maisemat mukaansatempaavia, osittain ihan elokuvakulissikamaa, oivallista. Otettiin taksi hotelille ja koitettiin uudestaan netitse etsiä yösijaa toiseksi yöksi vaan ei onnea. Päätettiin lähteä kaupunkiin, mutta kysästiin kuitenkin ekaksi tästä hotellista ja kuinkas ollakkaan; intialainen omistaja alkoi oikein nähdä vaivaa meidän Oxfordissa pysymisen eteen ja onnistui. Saatiin huone Milkas nimisestä gasthausista. Erinomaista. Suosittelen kaikille Oxfordin kävijöille Tree Hotellia. Viehättävä paikka hiukan keskustan ulkopuolella, intialainen omistaja todella omistuatunut. Tarjolla pubitunnelmaa ja useita olutmerkkejä oikeen sopuisaan hintaan ja ruokalistalla kohtuuhinnalla erittäin hyvää intialaista ja eurooppalaista ruokaa. Kun saatiin päivä lisää aikaa ei sitte jaksettukaan lähteä kaupunkiin vaan istuttiin iltaa hotellin paarissa. Palvelu oivallista ja kuten sanottu, ruoka hyvää.

Hyvin nukutun yön jälkeen aamiainen oli pienoinen pettymys, mutta palvelu edelleen oivallista.  Koitettiin ennen kaupunkiin lähtöä keksiä minne huomenna jatketaan, vaan ei keksitty. Katellaan. Pakattiin kamat, maksettiin Tree Hotellille ja käveltiin noin 5 min seuraavaan yöpaikkaa eli Milkasiin. Toistaiseksi viehättävin huone ja jälleen kerran palvelu oivallista. Otettiin mukaan tarpeelliset ja lähdettiin kävelemään jokivartta keskustaan. Munkin on jo ollut pakko tunnustaa syksyn saapuminen ja pakata sandaalit laukkuun ja laittaa jalkaan sukat ja lenkkarit :( Puoli tuntia kaunista jokivartta ja saavuttiin keskustaan ja taas ollaan elokuvakulisseissa. Ihan sairaaan hieno paikka. Jotenkin ihan mahdottomaltatuntuva ajatus, että siinä mä nyt käveleskelen ihan oikeessa Oxfordissa, uskomatonta. Syötiin pubihampurilaiset puoli-ilmaiseksi eli kaksi tuoppia olutta, kaksi hampurilaista ranskalaisilla 10,38 (punnan kurssi oli rahaa vaihdettaessa 1,24). Melkeen ilmaista siis. Sulo Wilen minussa harmittelee etten pystynyt syömään enempää. Vatsat pulleana ei jaksettu lähteä käveleskelemään vaan otettiin turistibussi ja ajeltiin reilu tunti ympäriinsä katottomassa yläkerrassa ja kuunneltiin selostusta Oxfordin historiasta. Oikein mukava tapa tutustua kaupunkiin. Hypättiin takaisin maankamaralle ja vaelleltiin pitkin poikin kaupunkia. Sitten olikin kello kuus ja kauhee nälkä. Aika kului ihan sairaan nopeasti. Päätettiin hakea perinteistä pubiruokaa ja lähteä kohti hotellia. Kunnon pubiruokaa löyty vasta hiukan keskustan ulkopuolelta ja siinä vaiheessa olin sitte jo niin kohmeessa etten meinannu saada rahoja kukkarosta. Kyllä on täysin totta että kesä on mennyt. Ari söi fish and chips ja minä bangers and mash. Oivallista. Se joka väittää ettei englantilaiset osaa laittaa ruokaa elää jossain toisessa ulottuvuudessa. Kunnianhimoisesti ajateltiin että pysähdellään matkalla ottamaan neuvoa-antavia, mutta ei pystytty. Kaikki ulkonavietetyt tunnit teki tehtävänsä ja mä olen melkein unessa ja Ari nukkuu jo. Ihanaa kun ei ole pakko suorittaa vaan saa mennä nukkumaan sillon ku siltä tuntuu. Vieläkään ei olla päätetty minne jatketaan huomenna, mutta eiköhän se viimeistään asemalla selviä. Nyt oikasen minäkin lepotilaan.