Perillä ollaan ja vettä sataa kaatamalla. Lennot suju odotettua paremmin eli laskeuduttiin Heathrowlle 20 minuuttia etuajassa. Lentojen aikana ei mainittavaa, mutta valtavia ovat kentät. Turusta kun lähdettiin niin kaikki ulko-ovesta chek-innin ja ravintolan kautta portille meni noin kuudella askeleella, mutta sitte Köpiksessä olikin otettava muutama askel enemmän ennekuin selvittiin tuloportilta koko kentän kaikkien terminaalien läpi Schengenrajatarkastuksen jälkeen kolmanneksi viimeiselle mahdolliselle portille. Lähes sama toistui Lontoossa eli meiän matkatavatat tuli hihnalle numero 11 yhdestätoista mahdollisesta. Uujee. Ainoa muu asia mikä matkasta jäi mieleen oli taas kerran ahdistava laskeutuminen Köpiksen kentälle, kun se näyttää todella pitkälle alas siltä että mereen mennään. Onneks ei.

Lontoossa hypättiin metroon ja seikkailtiin eri linjoilla ja kuljettiin asemilta toisille kiihtyvässä vesisateessa. Kertaakaan ei eksytty, mutta sitte ku olis pitäny vielä kävellä hotelille sateessa, joka oli jo remakan rankkaa niin annettiin periksi ja otettiin taksi. Hotelli on ihan normi, ei muuta mainittavaa, mutta haju on semmonen peribrittiläinen. Tulee erittäin elävästi mieleen vuodelta 86 kielikurssiperheen talo. Riika tietää mistä puhun, vai mitä? Rankka sade hieman verotti kuljeskeluintoa eli loikittiin kadun yli lähimpään ravintolaan syömään ja nautiskelemaan muistakin antimista. Ruoka oli hyvää ja olut Stellaa, palvelu erinomaista. Viime hetkiin asti oltiin sitä mieltä, että mennään seuraavassa kulmassa olevaan pubiin tutustumaan paikallisiin tai edes lähikauppaan hakeen jotain syötävää/juotavaa hotelille, mutta rankkasade sai loikkimaan (todella loikkimaan, koskas mullahan oli sandaalit ja vettä kadulla melkoisesti) suoraan kasun yli takaisin hotellille. T-paita kastui läpimäräksi ja mukaan pakatut villasukat tuli tarpeeseen. Karmaisevan, hermojarepivän taistelun jälkeen sain tän nettiyhteyden toimimaan ja hiukan tarinoitua. Ari jo ehti simahtaa eli tasainen kuorsaus tuudittanee mutkin uneen. Ainakin hetkeksi, kulkee nimittäin hyvinkin säännöllisesti hälytysajoneuvoja ja Paattisten hiljaisuuteen tottuneelle saattaa tuottaa ylimääräisiä heräämisiä. Toivottavasti sade hiukan hellittää huomiseksi. Jos ei ni sitte o vissiin pakko ottaa neuvoa-antavia joka kulmassa ;)

Nyt hyvää yötä ja kaunei unei.